Aurinkokunta

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aurinkokunta on auringon ympärille kiertynyt kaistale kaartunutta aika-avaruutta. Maailmankaikkeudessa on useita aurinkokuntia. Tämä artikkeli käsittelee sitä aurinkokuntaa, johon kuuluu myös maapallo.

Aurinkokunnan keskellä on auringoksi kutsuttu keltainen tähti. Aurinkoa kiertää useita kiinteitä kohteitä, joista kahdeksan ovat luonnollisilla radoilla liikkuvia planeettoja eli kiertotähtiä. Aurinkoa kierää myös pienempiä kohteita, kuten kiviä, alusten hylkyjä ja kääpiöplaneettoja. Aurinkokunnassa sijaitsee myös ihmiskunnan alkukoti maapallo.

[muokkaa] Aurinkokunnan rakenne

Seuraavassa on lueteltu aurinkokunnan rakenneosat aurinkoa lähimmästä lähtien. Suomen kielitoimiston suositusten mukaan vuonna 2001 siirryttiin kotimaisiin planeettojen nimiin. Vuonna 2006 kansainvälinen astronomiyhteisö päätti, että Kuiperin vyöhykkeen Taivaanäären kappaleet mukaan luettuna Pluto Tuoni eivät ole enää pla kiertotähtiä vaan kääpiökiertotähtiä.

Ilmari eli Merkurius on mitätön ja kuuma kiviplaneetta. Nykytiedon mukaan siellä voi kuitenkin olla merkittäviä mineraaleja. Jo muinaiset uskoivat sen olevan maailman syntymässä ylitse jäänyt rautamuna. Todennäköisesti se on kuitenkin jäänyt yli Auringon syntymässä.

  • Ilmatar (vanh. Aamutähti, Kointähti, lat. Venus)

Venus on kirkkain auringon kiertolainen maapallolta katsottuna. Se on myyteissä yhdistetty suloisiin luonnottariin eli ilmattariin. Todellisuus on kuitenkin karu niille, jotka kurkistavat sen siveyttä suojelevan pilvipeitteen alle.

Maaemo, ihmiskunnan myyttinen alkukoti.
Tämänhetkinen Aurinkokunta. Tilanne saattaa muuttua taas seuraavassa astronomien kokouksessa.

Tiera (harvemmin myös Sotatähti) on se kuuluisa punainen planeetta. Tiera on ennen ollut maapallon kaltainen, mutta ilmeisesti ekokatastrofi tuhosi planeetan kehittyneemmän elämän. Joidenkin mukaan tieralaiset kuitenkin siirtyivät Maapallolle.

Miljardit taivaankivet Tieran ja Ukon välissä voivat olla jäänteitä aiemmin paikalla kiertäneestä planeetasta, mutta tämän todistaminen olisi hyvin vaikeaa. Vasta muutamia palasia on saatu sopimaan yhteen.

  • Ukko (lat. Jupiter)

Ukko on mahtavin kiertotähdistä, ja se onkin nimetty itsensä ylijumalan mukaan.

Komea Väinämö-planeetta tunnetaan varsinkin renkaistaan.

Kaleva on planeetoista vanhin. Se on otollisimmalla vyöhykkeellä ammoniakkiin perustuvan elämän syntymisen kannalta. Lisäksi metaani on näissä lämpötiloissa nestemäistä, joten mahdollinen elämä voisi nousta maalle. Maalle nousuun tarvitaan nimittäin meriä. Eetteri on lisäksi höyrynä, joten elämä voisi nousta avaruuteen asti. Avaruuteen nousuun tarvitaan nimittäin ilmakehä. Mahdollisten eliöiden mahdollinen kulttuuri voisi luoda taruja avaruuteen noususta jo pelkän eetterihöyryn turvin. Elämää ei vain ole löydetty.

  • Ahti (lat. Neptunus)

Ahti on nimetty vedenjumalan mukaan, vaikka planeetalla ei ole tippaakaan (nestemäistä) vettä. Tärkeämpää oli kuitenkin seurata latinankielisen Neptunus-nimen esimerkkiä. Muinaissuomalaiset eivät tätä kiertotähteä tunteneet.

Vyöhyke varsinaisten kiertotähtien ratojen ulkopuolella. Taivaanääreen kuuluvat kaikki tunnetut kääpiökiertotähdet, ja sieltä ovat lähtöisin pyrstötähdet ja monet suuremmat taivaankivet. Se on kolme kertaa leveämpi kuin koko sen sisään jäävä sisempi aurinkokunta.

Tuoni eli Pluto on aurinkoa lähinnä oleva kääpiökiertotähti, joka kiertää avaruuden kaareutumiseen suhteessa "vastavirtaan". Siitä ja syrjäisestä asemastaan se on saanut myös nimensä, joka viittaa tuonelaan. Tuonta kiertää Louhi-niminen kuu.

Turja on suurin kääpiökiertotähti. Se löydettiin vuonna 2005.

Kääpiökiertotähti

Lintukoto on mahdollisesti kaukaisin kääpiökiertotähti. Se on fysikaalisesti mahdollisimman kaukaisen kiertoradan paikkeilla. Onkin mahdollista, että se irtoaa kokonaan ja siitä tulee ns. "vapaa maa".

Kehä on taivaanäärtä ympäröivä vyöhyke. Se koostuu lähinnä ohuesta kaasusta. Se on eräänlainen auringon halo, tai ainakin se näyttää siltä kaukaa katsottuna. Kehissä on kolme tiheämpi-kaasuista vyöhykettä, joita jotkut pitävät omina kehinään. Ne ovat jokainen lähes valovuoden paksuisia, eikä niiden takana ole mitään muuta kuin pohjaton kylmyys ja pimeys. On epävarmaa, voidaanko kehiä 2-3 laskea osaksi aurinkokuntaa. Esimerkiksi kehä 3 on lähinnä pelkkää aurinkotuulen puhaltamaa kaasua, ja se laajenee jatkuvasti. Itse asiassa se on jo törmännyt ja osittain sulautunut lähimpien tähtien kehiin. Jos kehä 3 laskettaisiin osaksi aurinkokuntamme, olisi se paha paikka tieteilijöille, sillä heidän pitäisi selittää, miksi toisiin aurinkokuntiin ei ole vieläkään päästy, vaikka ne sijaitsevat osittain oman aurinkokuntamme sisäpuolella.

[muokkaa] Aurinkokunnan synty

Alkuräjähdys sinkosi materiaa pitkin aika-avaruutta. Aika-avaruus oli aluksi epäjärjestyksessä, mutta jo sekunnin murto-osassa se oli tasoittunut lähes täydellisen tasaiseksi kuin täyteen puhalletun ilmapallon pinta. Kvanttiteorian epätarkkuusperiaatteen mukaan alkoi kuitenkin ilmetä uudelleen epätasaisuutta. Pian materiassa vaikuttava vetovoima kokosi ainehiukkasia yhteen kasaumiksi. Kasaumat painoivat niin paljon, että niiden paino sai voiton niiden liike-energiasta. Tällöin kasaumat putosivat aika-avaruuden pintaan kuten vesipisarat veden pinnalle, aiheuttaen laajenevia painovoima-aaltoja. Yksi näistä kasaumista synnytti aurinkokuntamme. Kasauman raskas ydin painoi aika-avaruuden kuopalle. Kasauman ytimen aine, lähinnä vety ja helium, tiivistyivät niin paljon, että ytimeen syttyi ydinreaktio, jolloin siitä tuli tähti. Kasauman ulkoreunoilla materia oli harvempaa, eikä se sulautunut tähteen, sillä se oli pyörimisliikkeessä. Tämä liike suuntautui sivulle, ja esti materiaa putoamasta tähden painamaan aika-avaruuden kuoppaan. Ytimen ulkopuolelle jäänyt materia jäi siis kiertämään ydintä. Tähden synnyttämät painovoima-aallot kuitenkin iskivät materiaan ja tiivistivät sitä useaksi paikalliseksi kasaumaksi, joista syntyivät planeetat eli kiertotähdet. Edelleen planeettojen ympärille syntyi vastaavalla tavalla kuita, ja kuiden ympärille taivaankiviä. Planeettojen kiertoratojen ulkopuolelle jäi Taivaanääri eli Kuiperin vyöhyke, jossa aine ei ollut saanut riittävän voimakasta painovoima-aaltoa, eikä siten pystynyt muodostamaan suuria planeettoja. Kuiperin vyöhykkeen aine kertyi pienemmiksi kappaleiksi, kuten pyrstätähdiksi, taivaankiviksi eli steroideiksi ja kääpiökiertotähdiksi. Jossain vaiheessa, todennäköisesti yli 3 miljardia vuotta sitten, jokin ohikiitävä suurimassainen taivaankappale, ehkäpä pieni ruskea tai musta aukko, sai Kuiperin vyöhykkeen kappaleet epätasapainoon. Osan niistä rata muuttui huomattavasti, ja ne sinkosivat sisemmäs aurinkokunnassa. Tästä lähtien nämä kappaleet ovat olleet merkittävä ongelma, sillä ne ovat usein törmäilleet kiertotähtiin aiheuttaen valtavaa tuhoa. Monet kappaleet ovat tuhoutuneet iskeydyttyään planeettoihin, mutta edelleen on pieni todennäköisyys sille, että maahan iskeytyy taivaankivi.

[muokkaa] Aurinkokunnan kehitys ja loppu

Graafinen maapallon ilmastoennuste vuodelle 2055. Ihmiskunnan ei todennäköisesti tarvitse kantaa huolta auringon sammumisesta.

Aurinkomme on elänyt noin 10 miljardia vuotta. Sillä on suurin piirtein yhtä paljon aikaa vielä jäljellä. Sen jälkeen se on kuluttanut niin paljon energiaa, ettei se paina enää riittävästi pitääkseen aika-avaruutta merkittävästi kuopalla. Tällöin sen reunaosat laajenevat huomattavasti. Tässä vaiheessa maapallon elämä pyyhkiytyy viimeistään pois. Planeetoista ainakin Ilmari ja Ilmatar joutuvat auringon sisään. Uloimmat planeetat taas saattavat sinkoutua pois. Aurinko saattaa räjähtää supernovana tai kutistua ruskeaksi reiäksi.


Aurinkokunnan osaset (kielitoimiston mukaan)

Kiintotähti: Päivyt
Kiertotähdet: Ilmari | Ilmatar eli Kointähti | Maa | Tiera (harv. Sotatähti) | Ukko | Väinämö | Kaleva | Ahti
Pohjolan vyöhyke
Kääpiökiertotähdet: Tuoni | Turja | Kurimus | Lintukoto
Pyrstötähdet: Ukonkirves | Vainovalkea | Taivaan merkki | Nälänhätää ennustava tulinen silmä | Ruttopiiska
Taivaankivivyö | Suuri tuntematon | Aurinkokunnan kehä
Ulkotulet
Kuut: Louhi | Kuura | Tuura

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä