Aristoteles

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joku onneton erehtyi Aristoteleen (oik.) kanssa vuoropuheluun. Huomaa miehen näkemisestä johtuva erektio Aristoteleella, jota hän yrittää peitellä tiiliskivikirjan avulla.

Aristoteles oli filosofi, tiedemies, poliitikko, matemaatikko ja kuuluisa ryyppääjä sekä miesten mies että naisten mies.

Aristoteles syntyi Kreikassa 384 eaa. Hän syntyi, kun hänen äitinsä ja isänsä yhtyivät kuun ollessa täysi ja munan ollessa kypsä. Koska Aristoteleen vanhemmat olivat rikkaita, nimitettiin Aristotelesta aristokraatiksi. Aristoteles halusi jo lapsena ninjaksi, mutta hän sattui syntymään väärälle mantereelle väärään aikaan. Tästä suivaantuneena Aristoteles kuitenkin teki parhaansa ja ryhtyi ninjojen kaltaiseksi moniosaajaksi. Hän saikin paljon aikaan niin filosofian, tieteen, politiikan, matematiikan kuin ryyppäämisenkin alalla. Ja kuten monet muutkin kreikkalaiset filosofit, Aristoteles oli sekä miesten mies että naisten mies.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämä

Aristoteles syntyi aristokraattiseen (mikä yhteensattuma!) perheeseen joka oli niin itserakas että ajattelivat periytyvänsä itse Apollonista. Hän joutui kusipäisyytensä takia luopumaan kokonaan julkisesta koulutuksesta ja menemään Platonin yksityiskouluun. Aristoteles oli surkea oppilas koska joutui viettämään koulussa 20 vuotta elämästään ja pääsi ylppäreistä läpi vasta 37-vuotiaana! Syy tiettävästi oli se että Aristoteles haukkui jatkuvasti opettajaansa narkkariksi eikä huostunut uskomaan tämän keksimään ideamaailmaan jonka Platon oli nähnyt kannabishouruissaan.

Päästyään viimein parilla ällällä läpi, Aristoteleksellä nousi ns. pissa päähän ja hän halusi koulun rehtoriksi. Hänen epäonnekseen Platon määräsi jonkun Speusippoksen tähän virkaan. Aristoteles lähti kohti pohjoista, Makedoniaa, jossa työvoimatoimisto järjesti hänelle paikan Aleksanteri Suuren yksityisopettajaksi. Aristoteles sai myöhemmin kuulla tämän olleen tulevan supervallan hallitsija ja alkoi tämän vuoksi propagoimaan pikku-Aleksanteria saadakseen lisää vaikutusvaltaa. Hän mm. "todisti" matemaattisesti olevansa Aleksanterin oikea isä ja kertoi painineensa Herakleen kanssa. Siis oikeesti eikä niinku silleen!

Aristoteles sai sittemmin potkut kun vartijat löysivät hänen työpöydältään suunnitelman "Miten murhata Makedonian kuningasperhe?" Aristoteles turvautui selityksissään ensimmäisen ja ainoan kerran Platonin ideaoppia väittäen että kyseessä oli surkastunut heijastuma suunnitelmasta "Kuinka antaa Makedonian kuningasperheen elää?" Hänen yllätyksekseen selitys meni läpi, mutta hän ei saanut enää työtään takaisin. Aristoteles häpesi itseään valheellisen filosofian kertomisesta ja kulutti seuraavan yön hakkaamalla päätään pöydän kulmaan. Huomattuaan veren valuvan päästään tämä herätti hänen kiinnostuksensa biologiaan.

Aristoteles palasi Ateenaan kaapatakseen akatemian viimein haltuunsa, mutta epäonnekseen joku toinen ehti ennen häntä. Aristoteles vittuuntui ja perusti kilpailevan koulun, Lykeionin. Aristoteleen opetustyyli oli kokonaan erilainen sillä hän ei opettanut keskustelun kautta vaan oli ainoa joka sai puhua tunneilla ja luetteli kaiken mitä oppilaiden piti muistaa. Tunnit olivat niin tylsiä että kaikki nukahtivat ja alkoivat kävellä unissaan, mistä tulee koulukunnasta käytetty nimi peripateettinen (peripateo = kävellä). Aristoteles oli ankara ja piti jälki-istunnon jokaiselle joka puhui tunneilla. Jälki-istunnot olivat niin ankaria ettei rangaistujen perseet ikinä parantuneet niistä. Nykytutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet jälki-"istunnot" ja väittävät että persekivut johtuisivat ihan muista syistä.

Vanhemmalla iällä Aristoteles toimi myös Aleksanteri Suuren neuvonantajana ennen kuin sai potkut, myi koulunsa suosikkioppilaalleen Theofrastokselle ja vetäytyi jonnekin ilman että ketään kiinnosti. Hän ilmeisesti myös kuoli jossain vaiheessa ja elää Danten mukaan helvetin uloimmassa kerroksessa tänä päivänä.

[muokkaa] Filosofia

[muokkaa] Metafysiikka

Aristoteles hylkäsi Platonin huumehouruissa esittämän teorian ideamaailmasta ja käytti nerokasta logiikkaansa oivaltaakseen että todellisuudessa jokainen universaali on olemassa koska sille on syynsä. Esim. Matilla on syy lyödä Teppoa koska Teppo puristeli Matin tyttöystävän tissejä.

[muokkaa] Aristoteleen logiikka

Aristoteles opetteli lakimiesmäiseksi logiikan mestariksi. Hän loikin oman loogisen systeeminsä, joita kutsutaan syllorgasmeiksi. Aristoteles kehitti logiikkansa todennäköisesti Akatemiassa saamiensa saivartelu ja juopottelukokemusten kautta. Platon oli jo kehittänyt Sokrateen menetelmää dialektiseksi filosofiaksi, jossa totuus pyritään samaan selville kysymysten ja vastausten avulla. Aristoteles jatkoi tätä työtä, ja periaatteena hänellä oli, että tällaisen logiikan avulla väittelijä voi keskustella totuudesta, joka ei riippunut mielipiteestä, eli siitä oliko lopputulos väitteen esittäjän mielestä oikein vaiko ei.

Esimerkki tällaisesta logiikasta on seuraava:

  • premissi 1: Sokrates on kuolevainen.
  • premissi 2: Minä, Aristoteles, en ole Sokrates.
    • johtopäätös: Minä, Aristoteles, en ole kuolevainen.

Koska Aristoteles pääsi määrittelemään logiikan ja sen, mitkä asiat olivat loogisia, ja määritteli samalla, että loogiset asiat olivat tosia, Aristoteles pääsi määrittelemään totuuden. Hän tekikin sitä ahkerasti kaikilla elämänalueilla.

[muokkaa] Politiikka

Politiikassa Aristoteles vaikutti siten, että hän päätti, mitkä asiat olivat eettisesti oikein ja mitkä väärin. Oikein olivat ne asiat, jotka olivat luonnollisia. Aristoteleen keskeisin oppi oli, että ihminen erosi eläimestä siten, että vain ihminen kykeni murhiin. Murha oli rikos, koska se oli luonnotonta. Homoseksuaalisuus tai useiden vaimojen pitäminen sen sijaan oli hyvä asia, koska useat eläimet tekevät niin. Näin Aristoteles sai demokraattisessa Kreikassa paljon ääniä – hänhän antoi jokaiselle oikeuden harrastaa mässäilyä ja porsastelua. Porsastelu lähensi ihmistä luontoon, joten se oli itse asiassa moraalin huipentuma. Aristoteles olikin tunnettu siitä, että toisin kuin kaikki muut moraalin opettajat kautta historian, hän noudatti omia moraalilakejaan järkähtämättömästi jokapäiväisessä elämässään.

[muokkaa] Matematiikka

[muokkaa] Irrationaaliluvut

Aristoteles tuli tunnetuksi siitä, että osoitti, että 2:n neliöjuuri oli irrationaalinen numero, jota kukaan järjellinen ihminen ei pohdi.

[muokkaa] Tiede

Aristoteles laski Kanadan maantieteellisen sijainnin käyttämällä kuun kuperaa kohtaa ja peilaamalla siitä äitinsä peilillä heijastuksen, jossa näkyi Kanada.

[muokkaa] Painovoimateoria

Aristoteles keksi sattumanvaraisesti päästään painovoimateorian jonka mukaan kaikki kappaleet liikkuvat kohti "luonnollista paikkaansa". Vaikka kaikkien mielestä tämä oli naurettavin selitys mitä oli ikinä kuultu niin se säilyi vallitsevana totuutena pari tuhatta vuotta.

Nykyisin aristoteelista painovoimateoriaa kannattaa lähinnä Vihreä liike jonka mielestä kaikkien afrikkalaisten luonnollinen paikka on Suomi.

[muokkaa] Maailmankuva

Aristoteles ajatteli olevansa maailmankaikkeuden keskus jota kaikki taivaankappaleet, Aurinko mukaan lukien, kiersivät hassuissa lasipalloissa. Maa oli häneen mukaansa pallo jonka hän päätteli siitä ettei Aristoteles, vaikka täydellinen olikin, nähnyt maailman laidasta laitaan.

[muokkaa] Biologia

Aristoteles oli liiankin kiinnostunut eläimistä. Turkkilaisen psykologin Mehmet Atakebabin mukaan Aristoteles yritti lisääntyä eläinten kanssa, ihan kuin kaikki muutkin kreikkalaiset tänä päivänä. Kuitenkin, Aristoteles ei saanut parittelujensa takia valituksia hellenistisiltä ympäristöjärjestöiltä vaan siitä miten hän suoritti abortteja kananmunille tutkittuaan alkioita.

Aristoteles teki ensimmäisen läpikatsauksen ihmisruumiiseen määrittelemällä ajattelun sijoittuvan sydämeen ja aivojen olevan kehoa viilentävä kappale. Jälkimmäinen oli vallankumouksellinen löytö koska sen myötä Aristoteles pystyi järjestämään leikkauksia jossa aivot poistettiin hypotermian pelossa. Johtuen kirurginvälineiden surkeasta tilasta leikkaukset kuitenkin epäonnistuivat ja potilaat kylmenivät entisestään ja lopulta alkoivat mädäntyä, mutta kaikesta huolimatta Aristoteles ansaitsi Nobelin lääketieteen palkinnon ennen kuin sitä alettiin edes jakamaan.

[muokkaa] Ryyppääminen

Aristoteles oli itse katala, halveksittava ja matalamielinen absolutisti mutta oli kuitenkin onnekseen Sokrateelta oppinut humalan salat. Tämän ansiosta hänen suurimmaksi maineteokseen jää ikuisesti Aleksanteri Suuren opettaminen ryyppäämään, minkä johdosta tämä valloitusretkiltään putosi jatkuvasti hevosen selästä ja levitti näin hellenismiä, alkoholismia ja psykohistoriaa.

[muokkaa] Katso myös

THINKER.jpg Filosofisia haihattelijoita

Sokrates - Platon - Aristoteles - Goa Tze - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - John Locke - George Berkeley - Martin Heidegger - David Hume - Jean-Jacques Rousseau - Voltaire - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä