Akateeminen Karjala-Seura

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akateemisen Karjala-Seuran valistusmateriaalia vuodelta 1929.

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) on Suomen älymystön ja heimosoturien vuonna 1922 perustama kansanterveydellinen valistusliike.

Liikkeen tausta[muokkaa]

Huoli itäisten heimojen heikosta terveydentilasta oli poikinut lukuisia linjapuheita Suomen Suurruhtinaanmaan senaatissa koko autonomian ajan. Konkreettisiin toimiin ikääntyvien ja ummetuksen kangistamien kansalaisten tilanteen helpottamiseksi ei 1900-luvulle tultaessa oltu kuitenkaan missään vaiheessa ryhdytty. Ongelmat olivat tuolloin kuitenkin yleisessä tiedossa, eikä niitä pyrittykään peittelemään, mikä voidaan päätellä esimerkiksi Todellisen salaneuvoksen, Nikolai Gerardin toukokuussa 1907 lehdistötilaisuudessa antamassaan lausunnosta. Lausunnossaan Gerard kertoi olevansa huolissaan "enolaisten kehnosta viinapäästä" ja kantavansa "henkilökohtaista tuskaa" ilomantsilaisten proteiinittoman ruokavalion tuottamista tukkeumista suolistossa. 1900-luvulle tultaessa senaatin toimettomuus aiheutti yltyvää napinaa ylemmissä kansanluokissa.

Tilanne kärjistyi Helmikuussa 1922 siihen pisteeseen, että eräänä myrskyisenä lauantaiaamuna Ostrobotnialta taksijonoa kohti matkalla olleet Reino, Erkki ja Elias päättivät tehdä asialle jotain. AKS:n peruskivi katsotaankin muuratun juuri tuona hetkenä.

AKS:n perustajajäsenet ottivat kunniatehtäväkseen Karjalan kansojen terveydentilan edistämisen ja päättivät tulevina vuosina värvätä liikkeeseen mukaan muita toimekkaita ja samanhenkisiä älykköjä sekä kovan linjan fasisteja. Jo tuossa vaiheissa oli liikkeellä huhuja AKS:n pyrkimyksistä laajentaa terveydenhuollollista missiotaan myös Suomen rajojen ulkopuolelle, Neuvosto-Venäjän alueen rajakuntiin, joissa Elias Simeliuksen (Simojoen) mukaan "ne [luutamummot] elää siellä ihan pelkillä puolukoilla ja [...] tietäähän sen, mitä siitäkin tulee, kun yrittää sontia lämmittämättömässä ulkohyyskässä, kun on vetänyt pelkkää eläinten ruokaa ikänsä."

Lotinanpellon liitto[muokkaa]

Lotinapellon liitoksi nimitetään vuonna 1928 AKS:sta irtautunutta militanttia separatistiryhmää, jonka perustajina pidetään Urho Kekkosta ja joitain muita tyyppejä. Separatistiryhmä oli ollut jo pitkään ajautumassa avoimeen konfliktiin liikkeen maltillisen linjan kannattajien kanssa. Lotinapellon liitto sai nimensä elokuussa 1928 tapahtuneesta haverista, johon Juhani Suomen kännipuheiden mukaan liittyi Kekkosen laulumatkalla äkisti temppuilemaan äitynyt aineenvaihdunta ja liuta hätäisesti yön hämärissä liperiläisellä perunapellolla suoritettuja manöövereja. Suomi ei ole selvittyäänkään täsmentänyt tapahtumien kulkua tarkemmin. Sen verran kuitenkin tiedetään, että pelkästään AKS:n jäsenistä koostunut laulumatkalaisporukka oli Kekkosen hädän laannuttua yksimielisesti todennut irtautumisen maltillisesta AKS:sta olevan nyt virallisesti lukkoon lyödyn. Irtautunut ryhmä piti Liperin tapahtumia varsin kiusallisena, mutta opettavaisena kokemuksena, minkä perusteella ryhmä päätti valita nimekseen, Kekkosen vastustuksesta huolimatta, Lotinapellon liiton.


P history-lightblue.png Tämä kaukaista tapahtumaa käsittelevä artikkeli uhkaa kadota historian hämäriin. Estä tämä lisäämällä historiallisia todisteita. Näin pelastat historioinnin maineen tieteenä.