Äänekoski

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Mikä on kolme metriä pitkä ja haisee pontikalta? Vappumarssi Konginkankaan "keskustassa"”
~trad
Metsä on tuonut mm. haisevan sellutehtaan Äänekoskelle ja kaupungista on näin muodostunut pohjoisen Keski-Suomen ehdoton metropoli. Äänekosken yöelämä viikonloppuisin on nykyisin vilkasta, mitä poliisin hälytystehtäviin tulee.
Äänekoski (ven. Petroskoi) on vasemmistolaisuuden ghetto Sisä-Suomessa. Äänekoski sijaitsee kuuluisan Äänisjärven luoteisrannalla. Äänekoskelainen tapakulttuuri on useimmiten muodollisen kohteliasta, mutta samalla äärimmäisen raadollista. Selkäänpuukottamisen perinne Äänekoskella on vertaansa vailla. Äänekoskella on perinteenä myös se että toisten asiat tiedetään paremmin kuin asianomainen itse. Ja juttujen paisuminen on uskomatonta! Jos pieraiset Torin Grillin takana seuraavana päivänä sinun on kuultu olleen paskat housussa keskellä toria.

Historia[muokkaa]

Äänekoski on syntynyt Äänekosken rantamille.
Äänekoski sijaitsee Äänisen luoteisrannalla. Kaupungin pinta-ala ja asukasmäärä on järven kokoon nähden häviävän pieni.
Äänisestä Laatokkaan laskevan joen suistoalueelle kehkeytyi vähitellen asukasyhteisö, jolla oli sama kommunistinen katsantokanta ja tavoitteet; syntyi vihdoin Äänekoski. Paikkakunnalla ollaan vierastettu Jumalaa, Mannerheimia ja Harri Holkeria. Viimeksi mainitun vierastaminen on yleisesti tasoittanut tietä Äänekosken saavuttamiseksi myönteistä julkisuutta. Olojen rauhoittamiseksi Äänekoskella viihtyivät pitkään Suolahden sotilaspiiri ja monet muut, jotka olojen vakiintuessa hakeutuivat leppoisammille paikkakunnille. Äänekoskella edelleen harjoitetaan vasemmistolaista totalitarismia ja kyydityksiä yöaikaan. Pääosaa tässä tehtävässä näyttelevät paikkakunnan rajalliset mutta lukuisat taksit.

Nykyaika[muokkaa]

Äänekoski elää metsästä. Metsä-Botnian alemmuuskompleksi elättää suurimman osan kaupungin työtätekevästä väestöstä, joskin työttömilläkin on merkittävä osuutensa paikkakunnan arkipäivässä. Argentiinalaiset siirtotyöläiset järjestävät toisinaan mellakoita Äänekosken punaisella torilla. Keskinäinen reiluus ei kuulu Äänekosken tapakulttuuriin, vaan kaveria on kupattava aina, mikäli siihen vain suinkin on mahdollisuus. Äänekoskelainen solidaarisuus on oman edun solidaarisuutta paskanhajun kera. Kulttuuria tarjoilivat aikoinaan elokuvateatteri Työski ja Kyösti, mutta Äänekosken sähköistyttyä tämä ongelma poistui.

Äänekoski ja työaika/-kulttuuri[muokkaa]

Äänekoskella työaikaan kuuluu ylityö, josta tulee saada ylityökorvaus, mieluummin vapaana. Työajan suhteen tapahtuvat ylitykset siinä tapauksessa, että ne tapahtuvat töihintulona minuuttia ennen varsinaisen työajan alkua, tai toteutuvat kiireellisesti suoritettuina työtehtävinä varsinaisen työajan puitteissa, antavat oikeutuksen pitää ylimääräistä vapaata. Vapaalle on oikeus lähteä aina silloin, kun itse työssä on kiireen todennäköisyys ilmeinen. Tämä on eräs äärivasemmistolaisuuden jäänne äänekoskelaisessa perimässä ja myöskin mitä ilmeisimmin suurena jarruna paikkakunnan todelliselle kehittämiselle.

Vahvan vapaapäivän kunnioittamisen lisäksi äänekoskelaiseen työperinteeseen liittyy myös vahva pyhäpäivän arvostaminen. Tämä ilmenee erityisesti niinä viikkoina kun maanantai päivä tulee sunnuntain jälkeen. Maanantaina ei voi tehdä töitä, koska silloin pitää toipua pyhäpäivän rasituksista. Maanantaiaamuna tehtaalle voi mennä kuitenkin alle kahden promillen veren etanolipitoisuudella paitsi jos ei huvita tai on vielä etanolia pullossa pyhäpäivältä jäljellä. Vasemmistolaisten vastustuksesta huolimatta terveyskeskus tultaneen lakkauttamaan, koska Äänekoskelle ei suostu pätevät lääkärit tulemaan töihin kirjoittamaan sairaspoissaoloja tehtaan työläisille.

Äänekoskelaiseen työkulttuuriin kuuluu myös vahvana piirteenä sairaslomat joita vaativa tehdastyö aiheuttaa. Sairaslomaa on tapana hakea muun muassa raajojen rasitusvammoihin, mikäli ei maanantaiaamuna ole muuta syytä. Äänekoskelaiset ovat kuitenkin hyvin tunnollisia huolehtimaan itsestään sairasloman aikana, ja pyrkivät kaikin keinoin saamaan itsensä uudestaan työkykyiseksi. Yleisimpiä keinoja työkyvyn palauttamiseen on sairasloman käyttäminen muun muassa työkaverin talon rakentamiseen, tunnolliseen polttopuiden hankintaan, polttopuiden ylivarastointi omalle tontille ja tietenkin etanolin kemiaan tutustuminen.

"Sivistys"[muokkaa]

Pellervolainen kansanopisto Keski-Suomen Opisto aloitti toimintansa Äänekoskella 1894. Muutto Suolahteen oli kuitenkin pian käsillä paikallisen teollisuuden ja kommunistien vaatimusten pohjalta. Äänekoskelainen kulttuuri pohjautuikin sen jälkeen pitkälti Keski-Suomen Opiston tutkimustuloksiin, vaikka sen taustat olivatkin mainitut pellervolaiset. Nykyisin pellervolainen osuuskauppa on Suolahdessa vahvoilla.

Ääniseen eli Äänekoskeen liitettiin 1990-luvun puolivälissä Konginkangas ja myöhemmin Suolahti ja Sumiainen. Tämä on osoitus äänekoskelaisen perusmentaliteetin vahvuudesta ja sen kyvystä vallata myös vähäiset pikkukylät. Äänekoskea on syytä pitää silmällä, sillä se voi vielä yllättää...

Kulttuurikohteita[muokkaa]

Yksi suosituimmista turistikohteista Suomessa on Hietaman kylä. Tämä viheralueisiin kuuluva alue on varmastikin yksi rakastetuimmista kohteista kautta aikain. Hietama on tunnettu solisevista puroista, rauhallisista metsistä, tiellä juoksevista kanoista sekä haitaria soittavista asukkaista. Myös vahva murre on täällä käytössä, joten kannattaa opetella seuraavat sanat/lauseet ennenkuin lähdet Hietamalle:

Suomi-Hietama-Suomi

Halloota halloo - Herra/Rouva x puhelimessa. Voe tokkiinsa! - Voi ei! Elä kehtoo - Älä viitsi. Haist sie! - Älä vittuile minulle!

Hietamalle saapuessa kannattaa myös varoa sotaisaa Parantalan kansaa. Erimielisyyksiä Hietaman ja Parantalan välillä on ollut jo pitkään tuntemattomista syistä. Tätä voisi verrata Äänekosken kaupunkiin ja Suolahteen (vaikkakin ne nykyään ovatkin käytännössä sama asia). "Hietamalla ja Parantalalla ei ole muuta yhteistä kuin rajalinja ja senkin väliin on jätetty oiva siivu asumatonta "ei kenenkään maata" erottamaan nämä täysin erilaiset kansat kylät sekä KIELET toisistaan." Lausui mestari Timo "TK" Saukonoja.

Muita kulttuurikohteita voi löytää Mämmeltä, Koivistosta ja Honkolasta. Ja ehkä Liimattalasta.